ESSE 24.1.2008: Marin matkassa Tapiolaan
Mari Nevalaisessa nivoutuvat luontevasti yhteen matkailuyrittäjä, kunnallispoliitikko, kotiäiti ja ahkera vapaaehtoistyöntekijä
Mari Nevalaisen kädet viuhuvat innostuneesti ilmassa hänen selittäessään Tapiolan historian käänteitä.
"Kuinka moni tulee nytkin näillä vanhoilla Sinebrychoffin mailla seisoessaan ajatelleeksi, että tämä oluestaan tunnettu suku on Espoon ensimmäisiä maahanmuuttajia? Ja samalla liiketaloutemme ja kaupunkikuvamme rakentajia?"
"Entä kuuluisat Ramsayt, Kiseleffit? Monia heistäkin karsastettiin aikoinaan hämärien taustojen, köyhyyden tai kielen puutteen takia, ja 1800-luvun venäläisten tataarien islam pelotti kristittyjä espoolaisia jo tuolloin. Ei monikulttuurisuus ole uusi ilmiö pääkaupunkiseudulla!"
"Maahanmuuttajia ei 2000-luvun Espoossakaan tulisi nähdä pelkkänä ongelmallisena menoeränä Olipa maahan tulon syy pakolaisuus tai mikä muu tahansa, historia osoittaa, että maahanmuuttajilla on runsaasti annettavaa kulttuurillemme ja taloudellemme. Heidän kouluttamiseensa ja työllistymiseensä satsaaminen maksaa kyllä itsensä takaisin. Syrjäytymiseen on vaikutettava nyt", painottaa myös monikulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Nevalainen.
Sekalaisten hommien freelancer
Mari Nevalaisen ansioluettelo on huikea. Valtiotieteen maisterin, kielenkääntäjän, matkaoppaan ja tiedottajan tutkinnon lisäksi matkan varrella tuli myös hankittua koulutusta liikunnan saralla: Mari ohjaa sekä naisten että miesten jumpparyhmiä Tapiolan voimistelijoissa.
"Virkamiestä minusta ei koskaan tullut, vaikka sitäkin ehdin maistaa työskennellessäni presidentin kansliassa ja ulkoasiainministeriössä. Olen läpeeni toiminnan ihminen, sellainen sekalaisten hommien freelancer, kuten mieheni luonnehtii", nauraa Nevalainen, jolle vaikuttaminen Tapiolan killassa, koti- ja kouluyhdistyksessä sekä moninaisissa vapaaehtoisjärjestössä ovat elämän eliksiiriä.
Oman matkailuyrityksen pyörittäminen kotoa käsin on mahdollistanut sen, että lapset Nora ja Isla saavat pitää äitinsä kotona.
"Tämä on ollut minulle tahtoratkaisu. En väitä, etteikö minussakin eläisi sisäinen, melko kunnianhimoinenkin kilpailija tai että rakastaisin kodinhoitoa. Monesti kärsimättömänä odotan kengät valmiina jalassa miestä töistä kotiin, ja lennossa vaihdamme vahtivuoroja. Myös omat vanhempani auttavat lastenhoidossa paljon."
Lapsiperheitä Tapiolaan
Kun Mari Nevalainen esikoistaan odottaessaan näki ilmoituksen matkaoppaan koulutuksesta, hän tiesi löytäneensä omimman juttunsa.
"Olen aina rakastanut historiaa, ihmisiä ja puhumista. Sitä paitsi oppaan työtä voin tehdä ihan omalla tavallani: haastaa ihmisiä keskustelemaan, muistelemaan ja kiinnostumaan kotiseudustaan. Yhtä lailla voin sitten asukasaktivistina viedä eteenpäin asukkailta nousevia aloitteita ja ehdotuksia."
Erityisesti Nevalainen kantaa huolta nyky-Tapiolan elitistymisestä ja lapsiperheiden kadosta.
"Kuka enää rakentaa Tapiolaan erikokoisia lapsiperheille sopivia asuntoja? Missä ovat yhteisöllisyys tai sitoutuminen oman ympäristön hoitoon?" Nevalainen heittää. "Uutta rakentaessa tulisi muistaa Hertzenin alkuperäinen ajatus monimuotoisesta puutarhakaupungista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Tapiolaa tarvitsisi suojella kuoliaaksi ja museoida lasikuvun alle."
Yhteistä hyvää
Politiikkaan Mari Nevalainen löysi tiensä vaikean raskauden myötä.
"Minuun iski hätä, kuinka pienillä ja edelleen kutistuvilla varoilla terveydenhuoltoa ja esimerkiksi neuvoloita pyöritettiin. Kokoomuksesta olen löytänyt viiteryhmän, jossa erilaisuutta suvaitaan. Minulle se on ennen kaikkea sivistyspuolue. Toisaalta kokoomuksessa minä kai kuulun sen hörhö-osastoon: olen kasvissyöjä, tiukka turkisten ja eläinkokeiden vastustaja, uskollinen reilun kaupan ja luomun ystävä", varavaltuutettu nauraa.
Mutta mikä on voima, joka laittaa niin monen yhteisen hyvän asialle?
"Ehkä se on jonkinlainen herkkä sosiaalinen omatunto, joka heräsi minussa jo varhain - olen aina tuntenut olevani jotenkin etuoikeutettu."
Monikulttuurisuus sydämenasiana
Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mari Nevalaiselle mennyt vuosi merkitsi monia onnistumisia ja hyviä päätöksiä: kaupungin maahanmuuttajatyöhön saatiin uusia henkilöstöresursseja, perheväkivallan ehkäisy- ja katkaisutyötä maahanmuuttajamiesten parissa tekevälle Miehen linjalle myönnettiin lisärahoitusta. Nyt toiminta voi jatkua ja laajentua. Myös Espoon työväenopisto sai maahanmuuttajakoordinaattorin vakanssin.
Monikulttuurisuus on nostettu myös yhdeksi Espoo 550 -juhlavuoden pääteemoista. Nevalaiselle se on mieluisa haaste. Hänen luotsaamansa Tapiola-kävelyt, kartanokierrokset ja Espoon työväenopiston luento- ja kohdevierailusarjat Monikulttuurinen pääkaupunkiseutu – maatamme muuttaneet maahanmuuttajat ja Monikulttuurista ja värikästä elämää Espoon kartanoissa ja huviloilla ovat osa kaupungin juhlavuotta, jonka merkeissä tutustutaan kaupungin värikkääseen ja monikulttuuriseen historiaan.
TEKSTI: ANITA JÄRVISALO
