Iltalehti 2.4.2021
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/e6273d89-6736-4628-89aa-683b0aa25893
Vietätkö pääsiäistä pääkaupungissa? Näistä kohteista voit nauttia koronaturvallisesti
Millä aikansa saa kulumaan, kun niin moni harrastus ja ajanviete on koronasulun vuoksi jäissä?
– Lähde ulos kodistasi, neuvoo yli 20 vuotta opastettuja kävelykierroksia pääkaupunkiseudulla suunnitellut ja toteuttanut Mari Anthoni.
Hän haluaa kannustaa ihmisiä etsimään nyt seikkailuja ja elämyksiä läheltä. Jopa kotikulmat voivat näyttäytyä aivan uudenlaisina, kun niitä katsotaan vähän eri tavalla.
Kyselimme Anthonilta vinkkejä pääkaupunkiseudun ulkoiluretkille, jotka onnistuvat koronasta huolimatta. Löytyisikö näistä sinullekin sopiva?
Patsasbongausta lasten kanssa
Lasten kanssa kaupungilla kävelystä saa hauskempaa, jos ottaa teemaksi patsasbongauksen. Bongausretkelle voi lähteä vaikkapa Senaatintorilta, ja suunnata sitten läheisiin kortteleihin katsomaan millaisia veistoksia tai muistomerkkejä löytyy.
Määrä on yllättävän suuri, kun vain pitää silmät auki.
– Lapsilta voi kysellä, mitä patsaasta tulee mieleen - heillä on mahtavia ideoita!
Jos on kiinnostunut taiteesta, voi samalla myös etsiä älypuhelimella tietoja siitä, kuka veistoksen on luonut tai kenen muistoksi se on tehty.
– Patsasbongaus on ilmaista, ja onnistuu kävellen, autolla tai julkisilla liikennevälineillä.
Uutta kulmaa kaupunkikävelyyn
Toinen hauska keino saada uutta kulmaa kaupunkikävelyyn on lähteä kummituskierrokselle. Helsingin kummitustarinoista on kirjoitettu useita kirjoja, jotka voi tilata ennen kierrosta lähikirjastoon. Tietoa löytyy myös verkosta.
– Kruununhaka ja Katajanokka ovat mainioita kohteita kummituskävelylle, sanoo Anthoni.
Kummitustarinat vetoavat varsikin lapsiin, ja samalla niiden kautta saa tietoa paikallishistoriasta.
Kruununhaka, Katajanokka ja tietenkin myös Eira sopivat myös arkkitehtuurikierroksen kohteeksi. Vaeltele sivukaduille, nosta katseesi ylös ja ihaile rakennusten upeita yksityiskohtia.
Tai nappaa suosikkikirjasi matkaan ja lähde kulkemaan sen tapahtumapaikoilla. Esimerkiksi Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarina -kirjat ovat hyvä syy tutustua Espoon Leppävaaraan, ja Helsingissä voi kierrellä vaikkapa Virpi Hämeen-Anttilan Björk-dekkarien jäljillä.
Hietaniemen hautausmaa
Vaikka Hietaniemen hautausmaa sijaitseekin aivan Helsingin keskustan tuntumassa, pääsee siellä silti nauttimaan myös rauhasta ja hiljaisuudesta. Sen takaa alueen koko.
Anthonin mukaan hautausmaa on myös loistava retkikohde taiteesta kiinnostuneelle - suoranainen ulkoilmamuseo. Niin paljon sen vanhalta puolelta löytyy kuuluisien suomalaisten kuvanveistäjien töitä.
– Ville Vallgren, Tove Janssonin isä Viktor Jansson, Robert Stigell, Walter Runeberg, Anthoni luettelee.
– Hietaniemi on taide-elämys.
Uudella puolella, vaikkapa presidenttien haudoilla, on modernimpaa taidetta.
Anthoni suosittelee kiertelemään myös Hietaniemen hautausmaan muilla alueille. Esimerkiksi ortodoksinen hautausmaa on kiinnostava alue, koska se on niin kauniisti kunnossa pidetty.
Sieltä myös löytyy kiinnostavien henkilöiden, kuten vaikkapa Kirka ja Sammy Babitzinin sekä Venäjän viimeisen keisarinnan hovineidon Anna Vyrubovan haudat.
Anthonin mukaan hautausmaa sopii hyvin retkikohteeksi myös lasten kanssa. Heille retkestä saa elävämmän pienten tehtävien avulla. Otetaan tavoitteeksi etsiä haudoilta vaikkapa erilaisia enkelipatsaita tai eläinhahmoja.
– Mukaan kannattaa ottaa myös pähkinöitä oravia varten, Anthoni vinkkaa.
Meilahti
Seurasaari on suosittu ulkoilukohde. Jopa niin suosittu, että siellä voi olla ruuhkaista.
Väljemmillä vesillä pääsee liikkumaan aivan lähellä Meilahdessa. Anthoni neuvoo lähtemään liikkelle Kesärannan kohdalta, ja kävelemään pitkin Seurasaarentietä.
– Kesärantaa voi ihailla kaukaa, ja siinä toisella puolella Villa Toivola on ihanasti kunnostettu.
Jos muistat muutaman vuoden takaisen Marian paratiisi -elokuvan, kertoo se juuri tuossa huvilassa asuneesta Maria Åkerblomista. Filmi on tosin kuvattu muualla.
– Myös Mäntyniemen lähelle pääsee kävelemään, ja Mäntyniemen puisto on tosi kaunis talvellakin.
Silmänruokaa tarjoavat myös Meilahden vanhat puuhuvilat, Tamminiemi ja Meilahden kartano.
– Ennen huvilat sijaitsivat kaukana kaupungin ulkopuolella, ja Meilahteen mentiin kesäloman viettoon, sanoo Anthoni.
– Nyt Meilahti on pieni paratiisi, jonne voi mennä rauhoittumaan. Siellä ei kulje juuri autojakaan.
Munkkiniemi ja Tarvaspää
Meilahden-retkeä voi jatkaa vielä Munkkiniemenkin puolelle - tai sitten sinne voi ajaa nelosen ratikalla.
– Siellä voi ensin kävellä Munkkiniemen kartanon sekä Kalastajatorpan mailla.
Munkkiniemeen tutustumisen jälkeen voi vielä jatkaa uutta Tarvonsiltaa pitkin Espoon puolelle, josta löytyy esimerkiksi komea Tarvaspään ateljeelinna.
Vaikka Tarvaspäässä toimiva Gallen-Kallelan museo onkin koronan vuoksi suljettu, kiehtoo jo pelkän rakennuksen näkeminen varsinkin lasten mielikuvitusta. Torneineen se on kuin satukirjan sivuilta.
Karhusaari
Lisää kiinnostavia retkikohteita löytyy Espoon puolelta. Esimerkiksi näistä Anthoni nostaa Karhusaaren, jonne pääsee helposti Länsiväylää pitkin.
– Toisella puolella on Espoon high tech -keskus pilvenpiirtäjineen, toisella puolella Karhusaari. Se on suorastaan maaginen paikka!
Karhusaaresta tutustumisen arvoisen tekee ensinnäkin sen hieno luonto. Lisäksi siellä voi ihailla kaunista Sinebrychoffin huvilaa ja samaan kokonaisuuteen kuuluvia palvelijoiden asuntoja.
– Sisälle ei pääse mutta huvila on upea ulkoa. Vaikka se on vähän rapistunut, niin se on todella kaunis!
Karhusaaresta on helppo jatkaa Espoon Rantaraittia pitkin eteenpäin, tai siirtyä läheiseen Hanasaareen. Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja hotellin ympäristössä on paljon veistoksia, joita saa ihailla aivan ilmaiseksi.
Träskändan kartano ja luonnonsuojelualue
Träskändän luonnonsuojelualue Espoossa on mainio, vähemmän tunnettu retkikohde.
– Siellä on yli 500 vuotta vanhoja lehtipuita. Ne ovat muotoineen hienoja talvellakin, vaikka niissä ei ole lehtiä.
Luonnonsuojelualue on laaja, ja sieltä löytyy merkitty luontopolku.
Träskändan kartano puistoineen kuului aikoinaan Aurora Karamzinille, legendaariselle seurapiirikaunottarelle ja hyväntekijälle.
Nykyinen päärakennus ei ole auki yleisölle, eikä se ole Auroran ajoilta. Mutta niiltä löytyy yhä paljon muistoja kartanon puistossa. Siellä esimerkiksi nököttää komeasti koristeltu huvimajan rakennus, keisarillinen latriini eli käymälä.
Niin, keisari Aleksanteri II vieraili 1860-luvulla Träskändassa suurissa metsästysjuhlissa. Ja hänelle rakennettiin ihkaoma käymälä, jossa asioida. Eihän nyt valtiasta sopinut mihin tahansa huussiin istuttaa.
Teksti: Marianne Zitting
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/e6273d89-6736-4628-89aa-683b0aa25893?fbclid=IwAR0qZP5CvGR5ugpxpCfjPsEaUHtk5jjxZKM6_fWTLKAFDIFj-l1RIA6PKVo
