ILTASANOMAT 14.7.2024: Kokenut turistiopas on todistanut matkailualan muutoksia

Taiga Häkkilä/IS

Suomalaisten kesäinen tapa ihmetytti aasialaisia turisteja – yhteen kysymykseen opas saa vastata ”ylivoimaisesti eniten” - Kokenut turistiopas on uransa aikana todistanut matkailualan muutoksia sekä vastaillut lukuisiin turistien kysymyksiin

https://www.is.fi/matkat/art-2000010555420.html

Lue tiivistelmä:
-Turistibussit ovat vähentyneet katukuvassa älypuhelimien ja omatoimisuuden myötä.
-Ulkomaiset turistit ovat kiinnostuneita Suomen historiasta, saunomisesta ja luonnosta.
-Turistiopas saa nykyään vastata myös sotahistoriaan ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviin kysymyksiin.
- Suurimmat elämykset Suomessa ovat olleet ulkomaisille turisteille sellaisia, jotka saa täysin ilmaiseksi, opas kertoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Helsingin keskustassa saattoi nähdä turistibusseja, jotka kiidättivät matkailijoita nähtävyydestä toiseen. Bussin etuosassa istui opas mikrofoni kädessä selostaen tärkeiden maamerkkien historiaa.

Nykyään turistibusseja näkyy katukuvassa yhä vähemmän.

 – Kaikilla on älypuhelimet, joten nähtävyyksien nimet löytyvät googletuksella. Ihmiset osaavat itsekin etsiä reittejä, eivätkä turistit tarvitse enää oppaita samalla tavalla kuin ennen tavalliseen kiertämiseen, kertoo vuodesta 1999 auktorisoituneena matkaoppaana toiminut Mari Anthoni.

Matkailualan lukuisista muutoksista huolimatta Anthonilla on riittänyt töitä, ja hän keskittyy nykyään turistien kävelykierroksiin ja eduskuntatalon opastettuihin vierailuihin.

– Kävellessä on helpompi keskustella – tällaisena aikana on tärkeää, että ihmiset kohtaavat yli rajojen. Ihmiset haluavat kuulla ennen kaikkea tarinoita ja ymmärtää paikallisten arkea.

– Iso muutos on ollut myös se, että ihmiset tietävät Suomesta enemmän. Ennen risteilyillä Suomeen pysähtyneet ulkomaalaiset turistit hädin tuskin tiesivät, missä maassa he olivat. Nykyään matkailijat myös vaativat enemmän, Anthoni jatkaa.

Oppaan työstä onkin tullut entistä vaativampaa. Anthoni kertoo, kuinka oppaan täytyy pystyä vastaavaan myös kysymyksiin sotahistoriasta Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa.

– Ulkomaalaisten kanssa puhun paljon siitä, miten Suomi on aina ollut idän ja lännen välissä – ja miten se näkyy katukuvassa. Meillähän seisoo yhdessä tärkeimmässä paikassa keisari Aleksanteri II:n patsas. Ulkomaalaiset kysyvät usein heti, miksi siinä on venäläisen patsas. Suomalaiset turistit taas eivät mieti koko asiaa.

Anthoni on mielissään turistien kasvavasta kiinnostuksesta Suomen historiaa kohtaan.

– Parhaimmillaan turismi lisää ihmisten keskinäistä ymmärrystä. Opimme tuntemaan toistemme kulttuureja ja kunnioittamaan toisiamme. Vaikeana konfliktien ja vastakkainasettelun aikana haluaisin ajatella näin.

Tällaisena aikana on tärkeää, että ihmiset kohtaavat yli rajojen.

Sotahistorian lisäksi myös Suomen turvallisuuspolitiikka kiinnostaa ulkomaalaisia turisteja huomattavasti enemmän kuin ennen. Kyseessä on suuri muutos, ja turistiopas vastaileekin kysymyksiin muun muassa Natosta.

– Turistit ovat kertoneet tuttavistaan, jotka ovat pohtineet Suomeen matkustamista. Kuitenkin katsottuaan kartasta tarkemmin Suomen sijainnin, he ovat tajunneet pitkän maarajan Venäjän kanssa ja todenneet, etteivät uskallakaan matkustaa tänne.

Kuva:
Anthoni uskoo, että Suomen historiaa voitaisiin hyödyntää yhä enemmän matkailussa. – Suomalaiset vähättelevät omaa historiaansa, vaikka se on todellisuudessa rikas.

Nämä nähtävyydet ihmetyttävät turisteja

Vaikka historia-aiheisia kysymyksiä riittääkin, yksi aihealue on vielä sitäkin suositumpi ulkomaalaisten turistien keskuudessa.

Ylivoimaisesti eniten vastaan saunomiseen liittyviin kysymyksiin. Minulta kysytään muun muassa ihmisten omista saunoista, kesämökkien saunoista ja saunaetiketistä.

Pääkaupunkiseudun julkiset saunat sekä ihastuttavat että ihmetyttävät ulkomaalaisia turisteja. Myös alasti uiminen Yrjönkadun uimahallissa hämmästyttää monia.

– Saunakulttuuri jakaa ulkomaalaisten matkaajien ajatuksia. Yllättävän monella on saunomisesta vääriä käsityksiä, kuten ajatuksia sen liittymisestä seksipalveluihin. Taustalla ovat usein kulttuurierot. Monissa maissa alastomuuteen suhtautuminen on hyvin erilaista.

Yllättävän monella on saunomisesta vääriä käsityksiä.

Saunojen lisäksi Anthonin opastamia turisteja hämmästyttävät luonto, meri ja saaristo – ja erityisesti niiden läheisyys kaupungin keskustasta. Hän on myös huomannut, kuinka tietyt kadut saavat turistit haukkomaan henkeään.

– Eiran, Ullanlinnan ja Katajanokan jugendarkkitehtuuri ihastuttaa monia. Katuina erityisesti Huvilakatu ja Laivurinkatu. Myös esimerkiksi Villa Johanna [Eiran sairaalan vieressä] on turistien mieleen.

KUVA:
– Eiran, Ullanlinnan ja Katajanokan jugendarkkitehtuuri ihastuttaa monia. Katuina erityisesti Huvilakatu ja Laivurinkatu. Myös esimerkiksi Villa Johanna [Eiran sairaalan vieressä] on turistien mieleen.

 He hymyilivät kohteliaasti esittelemilleni nähtävyyksille, mutta vasta Oodissa he innostuivat ja olivat aivan ihastuksissaan näkemästään. Vaikutuksen teki se, miten kirjastossa voi puhua ja touhuta kaikkea käsitöistä bändityöpajoihin. Kun Oodin robotit ilmestyivät, alkoivat vertaukset Tähtien sota -elokuviin.

Myöskään Senaatintoria ja sen lähiympäristöä ei voi ohittaa – ja myös siellä on sattunut hauskoja tilanteita.

– Esittelin Senaatintoria aasialaisille toimittajille. Lopulta he kuitenkin päätyivät tekemään Suomen vierailustaan ison artikkelin Kauppatorin herneistä. He ihmettelivät, että syömmekö me todella Suomessa raakoja herneitä, ja miksi emme keitä niitä. Sitten he kuvasivat videoille ihmeissään, miten herneitä avataan.

He eivät voineet uskoa, että presidentin työpaikan edessä saa myydä perunoita.

Vielä herneitä isompi yllätys turisteille oli tajuta, että Presidentinlinna ja presidentin kanslia sijaitsevat Kauppatorin kupeessa.

– He eivät voineet uskoa, että presidentin työpaikan edessä saa myydä perunoita, ja he kysyivätkin, miten presidentti antaa Kauppatorin olla tässä.

Kokenut opas myöntää yllättyneensä kuullessaan, mihin kysymys liittyi.

– He ajattelivat, että eikö presidentti koe elintarvikkeiden myyntiä työpaikkansa lähellä loukkaavana. Selitin, että Suomessa presidentin on normaalia käydä vaikkapa kauppahallissa ja torikahvilla. ”Vau, miten mahtavaa”, he vastasivat.

KUVA: Myös Ruotsin vallan aika ja sen näkyminen katukuvassa kiinnostaa turisteja. – Esittelen turisteille muun muassa kadun nimiä, joissa kaksikielisyys näkyy. 

Suomen vaikutusvaltaisten poliitikkojen maanläheisyys on ihmetyttänyt turisteja myös eduskuntatalon kierroksilla.

– Mielestäni Suomessa pitäisi olla ylpeä siitä, miten turvallinen maamme on. Turisteja hämmästyttää, kuinka he voivat törmätä eduskunnassa politiikkoihin ja jopa jutella heidän kanssaan. He ovat aina aivan äimistyneitä.

Suorat sanat turistiravintoloiden tavasta

Anthoni uskoo, että juuri Suomen turvallisuus ja rauhallisuus voisivat olla entistä suurempia matkailuvaltteja matkailualan kehittämisessä.

– Korona vei ulkomaalaisia matkaajia, sitten tuli sota. Suomen kautta Aasiaan matkaavia ei enää ole yhtä paljon. Nyt suomessa pitäisi keksiä, miten tänne voitaisiin houkutella uusia turisteja.

Anthonilla on myös muita näkemyksiä matkailun kehittämiseksi. Yksi niistä on elintarvikkeisiin panostaminen. Ammattilainen on huomannut, kuinka turistit ovat valmiita maksamaan enemmän, jos he saavat ravintolassa puhdasta lähi- ja luomuruokaa.

– Monissa turistikeskuksissa palvelun ja ruoan taso voisi olla parempi. Muovikääreen alla oleva kinkkusämpylä vaan on jotain sellaista, mikä ei houkuta. Monissa kahviloissa ja ravintoloissa minua oikein ärsyttää, ettei potentiaalia hyödynnetä.

Matkailualan konkari muistuttaa, kuinka tärkeä osa sosiaalinen media on matkailumarkkinoinnissa.

– Kuka somettaa muovikääresämpylästä ja limupullosta? Mutta jos kahvila tarjoaa itse poimituista sienistä leivottua piirakkaa järvimiljöössä, kuvat jaetaan someen ja ne houkuttelevat paikalle uusia turisteja.

Kuka somettaa muovikääresämpylästä ja limupullosta?

Pääkaupunkiseudun matkailussa Anthoni myös suosittelee laajentamaan palveluita esimerkiksi Espooseen. Espoon nähtävyyksistä hän on esitellyt turisteille muun muassa Espoon tuomiokirkkoa, Bodominjärven ympäristöä, WeeGee-taloa, Gallen-Kallelan museota ja Nuuksiota.

– Helsingissä ei edelleenkään ole yhtään järveä, ja meressä on usein jo heinäkuussa levää. Espoossa on 95 järveä, ja järveen pulahdus Espoon metsässä on monelle ulkomaalaiselle todellinen elämys.

KUVA: 
Anthoni on huomannut, kuinka turistit haluavat nykyään entistä enemmän yksilöllisiä palveluita. Myös luksus kiinnostaa. Tosin monille luksus voi tarkoittaa suomalaisille tavallisia asioita, kuten luonnon hiljaisuutta.

Anthoni tietää, kuinka ihmiset hakevat matkoiltaan usein nimenomaan elämyksiä.

– Usein ajatellaan, että upeimmat elämykset ovat todella kalliita. Talvella turistit ovat kuitenkin tyytyväisiä, kun meri on jäässä ja he pääsevät kävelemään jäällä. Se on heille valtava ihme.

Myös Suomen luonnon hiljaisuus voi olla monelle täysin hämmästyttävä kokemus.

– Se, että on pimeää ja hiljaista on monelle suuresta kaupungista tulevalle turistille suuri elämys – sellaista ei voi niin vaan ostaa rahalla. Ja se, että voi poimia itse marjoja ja syödä niitä on monelle isompi elämys kuin jonkin rakennuksen näkeminen.

Usein ajatellaan, että upeimmat elämykset ovat todella kalliita

Ja tuleepa oppaan mieleen vielä lähes 20 vuotta vanha esimerkki. Se tapahtui Espoossa kesällä 2005 järjestettyjen yleisurheilun avoimien EM-kilpailujen yhteydessä.

– Minulla oli opastettavana afrikkalaisia kisavieraita. Yhtäkkiä alkoi sataa valtavia rakeita. Ajattelin, että mikä katastrofi ja että kaikki on pilalla. Sitten näin, kuinka innoissaan ulkomaalaiset olivat. He menivät sateeseen ja totesivat, että tämä on hienointa ikinä – sataako Suomessa aina kesällä lunta? Miten raikas ilma!